tiistai 30. elokuuta 2011

Natriumnitriitti E250, turvallinen lisäaine

Natriumnitriitti on veikeä lisäaine, jota käytetään lihavalmisteissa ja makkaroissa. Prisman noin 15 metrin mittaisessa leikkelehyllyssä olen törmännyt kolmeen tuotteeseen, joiden tuoteselosteessa ei lue E250, nakeissa ja makkaroissa molemmissa yhteen. Virallisen tiedon mukaan natriumnitriitti estää ruokamyrkytystä aiheuttavien bakteerien kasvua ja parantaa tuotteiden säilyvyyttä. Kuluttajahan tätä haluaa. Tärkeintä on pitkä hyllyaika, jotta kaupat saavat pidettyä kaikkea tarjolla kaiken aikaa. Lihajalosteet säilyvät viikkoja, kiitos nitriitin.

Nitriitin toinen tärkeä tehtävä on säilyttää lihassa punainen väri. Oikea lihas on punaista, joten miksi syödä muun väristä? Poikkeuksena tietysti joulukinkku, jonka pitää jostain syystä olla harmaa ja nitriititön. Nitriitti vaikuttaa myös lihatuotteiden makuun. Toivottavasti positiivisesti, kuten natriumglutamaatti E621, samoin kuin muut arominvahventeet.

Noniin, lakkaan puhumasta paskaa. Ylläolevat ovat nitriitin vaikutukset elintarvikkeissa. Okei, eihän se välttämättä väärin ole, jos tuote säilyy, on punaista, tai maistuu joltain. Mutta minkä takia leikkeleitten on säilyttävä viikkoja? Miksi lihan pitää olla punaista? Onhan pippureitakin eri värisiä. Ja paprikoita. Ja tomaatteja. Ja luumuja. Ja omenia. Ja ihmisiä. Ja kaikkea. Paitsi lihaa. Paitsi joulukinkku, joka on erinomainen esimerkki lihasta. Se on harmaata, se on hyvää ja se on turvallista. Ellei tietenkin osta punasuolattua kinkkua. Moniko tietää miksi lohen liha on punaista? Koska siitä tehdään tarkoituksella sen väristä. Monista juustoistakin muuten löytyy väriaineita.

Nitriitti muuttaa lihan makua. Miksi sen makua pitää muuttaa? Erinomaiseen lihamakuelämykseen riittää itse lihan lisäksi, merisuola, pippuri ja paistamiseen voi. Jos nitriitti on kerran niin hyvä säilöntäaine, väriaine ja mauste, miksei sitä myydä marketeissa kuluttajille. Miksi vain elintarviketeollisuudella on oikeus käyttää tätä ihmeainetta. Täytyy rehellisesti myöntää, että ihmettelen sitä itsekin. Siis sitä miksi elintarviketeollisuudella ylipäätään on oikeus käyttää nitriittiä.

Natriumnitriitin kansainvälinen kemikaalikortti näyttää tältä. Työterveyslaitos on luokitellut aineen OVA-ryhmään (Onnettomuuden Vaaraa aiheuttavat Aineet). TTL:n nettisivuilla E250 kuvataan OVA-ohjeissa mielenkiintoisella tavalla, ottaen huomioon, että kyseessä on lähes jokaisesta lihatuotteesta löytyvä aine. Molemmilta yllämainituilta sivuilta löytyy hassunhauskoja kuvia pääkalloista ja kuolleista kaloista. Hengitettynä säilöntä- ja väriaineemme värjää huulet, kynnet ja ihon siniseksi. Lisäksi se aiheuttaa sekavuutta, kouristuksia, huimausta, päänsärkyä, pahoinvointia ja tajuttomuutta. Jos ainetta erehtyy nielaisemaan, on potilasta ensin oksennutettava ja sen jälkeen toimitettava VÄLITTÖMÄSTI lääkärin hoitoon. Altistuminen voi johtaa kuolemaan.

Maailmassa on tehty tutkimuksia, joiden mukaan punaisen lihan syöminen lisää riskiä sairastua (ainakin) paksusuolen syöpään. Moni, joka on näitä tutkimuksia tarkemmin penkonut, on todennut syyksi, ei niinkään lihan syömisen, vaan PUNAISEN lihan syömisen, rautalangasta väännettynä, nitriitillä kyllästetyn lihan syömisen.

Olen pariin otteeseen kysellyt muutamilta elintarviketaloilta heidän natriumnitriittinsä käytöstä. Yksi suuri yritys kertoi määrien olevan liikesalaisuuksia, toinen firma antoi vastauksena ympäripyöreän ruokatieto.fi:stä löytyvän selityksen. Jos yritys ei kyselyistä huolimatta kerro tuotteissaan käytettävän nitriitin määrää, on mielestäni täysi syy olettaa heidän käyttävän maksimimäärää.

EU:n sallima arvo E250:n määrälle on 150mg per lihakilo. Miksi rajoitus, jos aine ei ole vaarallista? Suomessa lihanjalostamot ovat tehneet sopimuksen, etteivät käytä yli 120mg kiloon. Miksi sopimus alemmasta määrästä, ellei aine ole erityisen vaarallista? Luomutuotteissa natriumnitriitin maksimimäärä on 80mg/kilo. Mitä helvetin luomua se on, että ensin kasvatetaan tuote ilman torjunta- ja muita ei-niin-terveellisiä aineita ja valmiiseen läskipalaan sitten kuitenkin laitetaan myrkkyä sekaan? Valaiskaa tyhmää.

Olen useamman kerran törmännyt vastaväitteeseen natriumnitriitin pienenpienistä pitoisuuksista. Koska me saamme niin vähäisiä määriä kyseistä ainetta, on se turvallista. Ja ainakin Eviran (entäs Fogelholmin?) mukaan näin on. Ihme, etten ole missään nähnyt natriumnitriittiä ylistettävän terveysvaikutteiseksi. 

Lisäaineille on määritelty ADI-arvot (Acceptable Daily Intake), joka kertoo, mikä on "turvallinen" maksimimäärä aineen nauttimiselle vuorokaudessa. Toisin sanoen ylimenevästä osuudesta on terveydelle haittaa. Miten turvallisesta lisäaineesta muka voi olla terveydelle haittaa? Eviran sivuilta löytyvät muun muassa E-koodiavain ja ja julkaisu nimeltään Elintarvikkeiden lisäaineet. Kummastakaan ei löydy lisäaineiden ADI-arvoja. Jälkimmäisessä todetaan, ettei ole olemassa yhtä lähdettä, josta löytyisi kattavasti kaikkien lisäaineiden ADI-arvot. Kummallista. Miksei turvallisia päiväannoksia voisi listata yhteen paikkaan, jos ne kerran ovat yksiselitteisesti olemassa??

No, joka tapauksessa E250:n ADI-arvo on 0,1mg per painokilo. Tämä tarkoittaa 80-kiloisella henkilöllä natriumnitriitin maksimipäiväannokseksi 8mg, 4-vuotiaalla lapsella alle 2mg. Suomen elintarviketeollisuus käyttää lihakiloon 120mg, jolloin maksimiannos 8mg ylittyy 67 gramman lihansyönnillä, pienillä lapsilla siis jo reilusti alle 20 gramman. Ruokatieto.fi:ssä olevan tiedon mukaan valmiissa tuotteissa on yleensä noin puolet alkuperäisestä nitriittimääristä. Sitä en tiedä, mihin se häviää. Enkä tiedä sitäkään, kuka tutkimukset on toteuttanut.

Jos otetaan huomioon aineen häviäminen säilönnän aikana, turvallisuuden rajoissa siis ehdoton maksimi yhdelle päivälle E250:tä on 80-kiloisella 134 grammaa lihaa, makkaraa tai leikkeleitä. TiKen viime vuoden tilaston mukaan (esim. Hesarin uutinen) jokainen suomalainen söi keskimäärin 76 kiloa lihaa vuodessa, siis 208 grammaa joka ikinen päivä. Eivät ne syömämme pitoisuudet taida kuitenkaan niin pieniä ollakaan. Pienelle lapselle ehdoton maksimi on yksi nakki päivässä. Ja siihen päälle ei sitten leikkeleitä tai lihoja syödä. Onneksi nykyään jo kaikelle (paitsi meetvurstille) on nitriititön vaihtoehto.

Elintarvikefirmat ja Evira pohtivat, onko turvallista laskea nitriitin maksimimäärää. Eikö oikea pohdinta olisi, miksi (muuten kuin rahan takia) kyseistä ainetta täytyy tuotteisiin laittaa. Itse pärjään aivan loistavasti ilman ystäväämme E250:tä. Elintasosairaudet, kuten 2-tyypin diabetes ja syövät lisääntyvät jatkuvasti. Eikö muka lisäaineilla (vierasaineilla) ole mitään tekemistä niiden kanssa? Ja tiedän, ettei virallisen määritelmän mukaan vierasaine ole sama kuin lisäaine, mutta, joidenkin lisäaineiden kohdalla mielestäni pitäisi olla.

Onko tässä mitään järkeä? Miksi meille syötetään myrkkyä? Olen joidenkin mielestä takuulla hurahtanut, kun tällaisia mietin, mutta jos elintarvikefirmojen, Työterveyslaitoksen ja Eviran omat tiedot pitoisuuksista ja sallituista arvoista kertovat yllä olevaa kieltänsä, natriumnitriitti on myrkky, jota ei todellakaan pitäisi elintarvikkeisiin lisätä. Olen ennenkin sanonut, syökää mitä haluatte, niin minäkin syön. Ja minä haluan puhdasta.

27 kommenttia:

  1. ZMO Journalin mukaan nitriitti muuttuu kuukauden kypsytyksen aikana harmittomaksi typpioksidiksi. Linkki: http://zmojournal.blogspot.com/2008/07/nitrate-cured-salami.html

    VastaaPoista
  2. Mun mahassa ruoka viipyy varmaan päivän, että ihan ei ehdi vielä muuttua :)

    VastaaPoista
  3. Ei tällaisten miettiminen tee hurahtanutta mutta jos ei mieti loppuun saakka, niin voi satunnaisesti hurahtaa vähän metsään. NaNO2 on vastaa myrkyllisyydeltään aspiriinia ja kofeiinia. Jos 70-kiloinen mies syö sitä yli 5 g kerta-annoksen, niin se voi olla hengenvaarallista. Tämä tarkoittaa siis reilua 40 kg suomalaista lihaa kerralla. Sitä on paljon kaikissa juureksissa, etenkin pinaatissa ja salaatissa, joissa sitä voi olla jopa 2500 mg/kg - eli 2 kg pinaattia voi olla natriumnitriitin osalta yhtä hengenvaarallista kuin 40 kg kotimaista lihaa. Makkarassa natriumnitriitti ehkäisee tehokkaasti botuliinia (sitä botoxia, mitä pumpataan huuliin) tuottavan bakteerin kasvua. Botuliini on tappaa puolet koehenkilöistä, kun suun kautta vedetty annos on 0,000001 mg/painokilo.

    VastaaPoista
  4. Okei, mä rupeen ettiin muita syitä hurahtamiselle :)

    Nää lisäainehommat on aika mielenkiintoisia. Ja tuntuu, ettei puolueetonta tietoa mitenkään valtavasti löydy. Evira ja elintarviketeollisuus sanoo, että joo, turvallista on, vastustajat väittää kaikkea vaaralliseksi.

    ADI-arvot ylittyy huomattavasti pienemmillä määrillä ku tuo 5g. Eli elintarvikevirastot on sitä mieltä, ettei se turvallista oo liikaa nautittuna. Tietenkin hengenvaarallinen kerta-annos ja toistuvan altistumisen määrät on eri.

    Kasviksissa on nitraattia, joka voi pelkistyä nitriitiksi. Nitriittihän ei kai suoraan ole myrkyllinen, vaan sen johdannainen nitrosamiini. Tosin tutkimustietoa on siitäkin, että kasvisten nitraatit saattaisivat olla jopa terveellisiä, kun taas lihaan lisättävät nitriitit haitallisia. Tällainen juttu löytyi reilun parin vuoden takaa, http://www.ts.fi/teemat/ymparisto/89005.html

    Viimeinen kappale: "Vaikka kasvikset onkin todettu nitraattien suhteen vaarattomiksi, kaikki ruoka ei sitä ole. Erityisesti niin kutsutun punaisen lihan ja makkaroiden säilymistä ja ulkonäköä parantavina aineina käytetyt nitraatit ja nitriitit voivat olla terveydelle vaarallisia. Pikkulapsi voi saada suositusrajan ylittävän päiväannoksen jo yhden nakkimakkaran syömisestä."

    VastaaPoista
  5. "Mun mahassa ruoka viipyy varmaan päivän, että ihan ei ehdi vielä muuttua :) "
    Oleellista onkin, onko se muuttunut jo ennen päätymistä mahaan. Esimerkiksi meetvurstia kypsytetään kokonainen kuukausi, mikä antamani linkin mukaan olisi tarpeeksi tekemään nitriitistä turvallista. Antamani linkki oli siis vastauksena siihen, kun ihmettelit mihin nitriittiä häviää.

    Kasvisten nitriitit eivät kovin helposti muuttune nitrosamiineiksi, koska C-vitamiini (mahdollisesti muutkin antioksidantit) estää nitrosamiinien muodostumisen. Samasta syystä USA:ssa nykyään on pakollista lisätä lihavalmisteisiin C-vitamiinia. Tämä taitaa olla syy myös siihen, että Kotivaran luomumeetvurstissa on nykyään toinenkin lisäaine, hapettumisenestoaine E301, joka siis on C-vitamiinin natriumsuola.

    VastaaPoista
  6. Ok, hyvä tietää. Eli metukassa pitäs olla turvallista.

    Mutta entäs ns. tuore liha, jonka ei missään nimessä pitäis olla kuukauden vaan korkeintaan muutamia päiviä vanhaa?

    VastaaPoista
  7. Jos nitriitti ei ole ollut hapettomassa tilassa, sitä todennäköisesti ei ole hävinnyt. Nitriitti kuitenkaan itsessään ei ole ongelma vaan sen muuttuminen nitrosamiineiksi sen reagoidessa lihan amiinien kanssa.

    Nitrosamiineja voi muodostua nitriiteistä käytännössä
    1. Tuotetta valmistettaessa. Valmistajat voivat ehkäistä tätä lisäämällä tuotteeseen antioksidantteja.
    2. Kun kuumennat tuotetta. Korkeissa lämpötiloissa nitrosamiinien muodostuminen on todennäköisempää. Esim. pekoniin on havaittu muodostuvan nitrosamiineja n. 175 asteessa, mutta ei 135 asteessa. *)
    3. Mahassa. Edelleen antioksidanteilla voi ehkäistä nitrosamiinien muodostumista, joten kannattaa syödä nitriittilihojen kanssa kasviksia.

    Varmemmalla toki pääsee jos syö nitriittilihan sijaan nitriititöntä.

    *) http://www.extension.umn.edu/distribution/nutrition/DJ0974.html

    VastaaPoista
  8. Kiitos infosta! Mielenkiintoista asiaa.

    Täysin samaa mieltä nitriitittömyyden varmuudesta. Onneksi niitäkin saa. Harmi kuitenkin, ettei metukassa tosiaan oo vaihtoehtoja. En ookkaan metukkaa puoleen vuoteen syönyt.

    VastaaPoista
  9. Meetvurstia ei uskalleta tehdä ilman nitriittiä, koska meetvursti "lojuu" kuukauden ajan bakteerikasvulle suotuisissa olosuhteissa. Erityisesti botuliini-hermomyrkkyä tuottava bakteeri kasvaisi helposti meetvurstissa tänä aikana, jos nitriitti ei olisi sitä estämässä. Botuliinialtistukseen voi pahimmillaan kuolla, mitä riskiä lihajalostajat luonnollisestikaan eivät halua ottaa.

    USA:ssa tehdään "nitriititöntä" salamia käyttämällä E250:n sijaan selleriä, jossa on luonnostaan paljon nitraatteja ja ajaa siten saman asian.

    VastaaPoista
  10. Tästä salamista voisivat suomalaiset lihanjalostajat ottaa mallia: http://www.applegatefarms.com/products/hot_genoa_salami.aspx

    Käytännössä kuitenkin oikeista ruoka-aineista tehty tuote lienee kalliimpi tehdä, minkä vuoksi valmistajat käyttänevät mieluummin E-aineita jos mahdollista. Suomalaisiin lihavalmisteisiinhan käytetään yleisesti montaa muutakin E-ainetta kuin vain E250:a, syynä todennäköisesti hinta.

    VastaaPoista
  11. Montaa lisäainetta perustellaan turvallisuudella ja säilyvyydellä. Käytännössä säilyvyys yleensä tarkoittaa lisää hyllyikää. Miks jonkun tuotteen pitäis säilyä kuukausitolkulla hyvänä? Loput lisäaineet yleensä muuttaa koostumusta ja makua, kun tingitään oikeista raaka-aineista. Myönnän, oon kyynikko lisäaineiden(kin) suhteen

    VastaaPoista
  12. Jos haluat vältellä lisäaineina ruokavalioon tulevia nitriittejä jotain apua ruokakassin valintoihin saapi www.ekoodi.com:in ja sen sovellusten avulla. Tuonne voi myös lisäillä "nitriitti-vapaita" lihatuotteita sitä mukaa kuin niitä vastaan tulee, niin ovat muidenkin löydettävissä. Ainaskin Helsingin Makkaratehtaalta ja Vatajalta löytyy tuon palvelun mukaan "nitriitti-vapaita" lihatuotteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Nyt on muuten tullut Kotivaralta nitriititön meetvurstikin. Se on testattava, kun kohdalle osuu!

      Poista
  13. Onko joku up to date lista mitkä merkit on e 250 free? Ettei kaupassa joutuis lukemaan joka pakkauksesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. www.ekoodi.com -osoitteesta löytyy jotain ja sinne voi niitä myös itse lisätä. Täytyy myöntää, etten ole juurikaan ite palvelua käyttänyt, mutta eiköhän siitä hyötyä olisi itsellekin.

      Poista
  14. Jäin miettimään, että eikös tuota E621 myydä aromisuolana? Muistan, kun äiti sitä lisäsi joka ruokaan ja vieläkin tiedän joidenkin sen nimiin vannovan ruuanlaitossa. Saatan toki olla väärässäkin, en ole asiaa tarkistanut, kun en sitä ruuanlaitossani käytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. E621 on natriumglutamaatti ja tunnetaan aromivahventeena. Aromisuolassa sitä aika usein lienee, en tiedä onko kaikissa.

      Poista
  15. Silkkaa asiaa alusta loppuun. Maalaisjärki sillä pärjää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! On kyseessä ruoka tai ihan mikä tahansa, kannattaa katkaista automaattiohjaus ja käyttää sitä maalaisjärkeä ja tulla tietoiseksi mitä syö tai tekee

      Poista
  16. http://www.kotivara.fi/sivu/fi/Tuotteet/lisaaineeton_meetvursti/

    VastaaPoista
  17. Olen miettinyt tuota samaa: Miksi natriumnitriittiä lisätään makkaroihin ja lihoihin, jos kerran on todettu sen aiheuttavan paksusuolen syöpää. Minulla on pikkuinen 2,5 vuotias lapsenlapsi, joka rakastaa nakkeja. Olenko murhaaja, jos edelleen annan lapsen syödä nakkeja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prismoista ainakin löytyy Vatajan lisäaineetonta nakkia. Me on harvat nakinsyömisemme vaihdettu tuohon. Lisäksi on erikseen ainakin Vatajalta nitriititön nakki.

      Poista
  18. Lapsuudenkaverin sukulaismiehet olivat myrkyttäneet nitriitillä lokkeja. Joku heistä oli töissä makkaratehtaalla...

    Jos nyt punainen liha kiinnostaa kannattaisi siirtyä leikkeleistä jauhe- tai kokolihaan. Itseäni kiinnostaisi kotimakkaran tekeminen. Tulee työlääksi mutta tietääpä mitä sinne makkaramassaan on pantu.

    VastaaPoista
  19. Itse en näihin "turvallisiin pitoisuuksiin" luota koska A) käytön vaikutuksista ei ole pitkäaikaistutkimuksia B) vaikka olisikin "turvallista" syödä suositeltu määrä koko elämän ajan, en kuitenkaan halua laittaa kehooni ainetta, jonka tiedän olevan myrkyllinen. Hyvä että asia puhututtaa ja ihmiset tuntuvat olevan enemmän kiinnostuneita siitä mitä suuhunsa laittavat. Ilman että muutoksia vaaditaan mitään ei tapahdu. Kiitos kirjoittajalle, tästäkin tekstistä sain uutta tietoa jonkin verran. Korjaisin kuitenkin sen, että natriumnitriittiähän ei siis ole yleisesti kaikessa punaisessa lihassa, vaan liha jalosteissa. Tuoretta punaista lihaa voi siis huoletta syödä. Jos pihvisi itsepäisesti pysyy punaisena sitä kypsentäessä niin sitten kannattaa huolestua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Nimenomaan nitriitistä ja lihajaloisteista kirjoitankin. koska lihahan lakkaa olemasta lihaa, kun siihen lisätään moista :)

      Poista
    2. Kiinnostava aihe.
      Nyt on nostettu esille (USAssa), että Nitrosamiinit saattavat olla (yksi) Alzhaimer-taudin aiheuttaja ..........

      Toiseksi aina teollisesti valmistettujen lisäaineiden puolustajat puolustautuvat sanomalla että käytetty molekyyli on sama kuin kasveissa luonnostaan oleva ja ne käyttäytyvät ruuansulatuskanavassa samalla tavalla , esim nitriitti, .......... ? mutta todistustaakka näyttää olevan aina kuluttajan harteilla.

      Esimerkkinä tästä betacaroteenitesti USAssa tupakoijilla.
      Testi lopetettiin kesken kun teollisen betacaroteenin syöjien syöpätapaukset nousivat merkittävästi. Porkkanan syöjien syöpätapaukset jäivät siinä testissä alle vertailulukujen .......

      Juha

      Poista
  20. Natriumnitriittiä on käytetty vähintään keskiajalta asti suolan kanssa lihan vesisuolauksessa. Natriumnitriittiä löytyy suunnilleen kaikista vihreistä vihanneksista, joista sitä pystyy myös hyödyntämään lihan vesisuolauksessa.

    Kaikki on myrkyllistä, jos sitä on liikaa. Natriumkloridi (suola), magnesiumi, kupari, d-vitamiini, fosfori, jodi, ym. ovat kaikki ihmisen toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta tärkeitä, ja joiden puutos voi johtaa jopa kuolemaan. Kaikki yllä mainitut ovat myös myrkyllisiä, joiden yliannostus voi johtaa jopa kuolemaan. Myrkyllisyys on täysin sidottuna määrään. Tiesitkö, että ihmiskeho tuottaa syaniidia, jota tuottaa myös yli 1000 erilaista kasviakin?

    Ongelmahan on, kun mekaanisesti tai kemiallisesti puhdistettuja yhdisteitä lisätään suuria määriä elintarvikkeisiin. Ja kuten ylempänä joku kommentoi, lihaa ei pidä syödä heti vaan sen pitää antaa "kypsyä". Natriumnitriittiä käytetään lihan säilymiskyvyn lisäämiseksi. Jos tarkoituksesi on syödä liha heti, miksi valmistautua säilömään sitä?

    Teollisuus lisää liikaa kaikenlaista ylimääräistä kaikkeen. Mutta, jotta elitarvikkeet saadaan tehokkasti kuluttajille, ilman että valtavia määriä menee hukkaan, on säilöntäaineet välttämättömiä.

    Tarjonta vastaa kysyntään; kysynnän tuottaa kuluttaja. Osta lähiruokaa, osta tuoretta, osta vain peruselintarvikkeita, ja säilö, teet makkarat ja kastikkeet, jauha jauhot, purista mehut, ym. itse. Näin päästään tästä mineraali/vitamiinihukka-, kehon myrkytys -noidankehästä. Ei ole olemassa teollisuuden pääpirua, joka tekeen kaikesta tarkoituksella epäterveellistä tuottaakseen enemmän voittoa. Piru olemme me, kuluttaja, parasiitti, joka vaatii ja valittaa, mutta ei halua antaa—eikä vaivautua.

    VastaaPoista