maanantai 2. tammikuuta 2012

Suomalainen ruokalasku

Yleisradion taloustoimittaja (1974-2010) Seppo Konttinen on kirjoittanut kirjan nimeltään Suomalainen ruokalasku (Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011). Kirja on varsin karu katsaus Suomen ruokamarkkinoihin tuottajasta kuluttajalle asti. Vaikka moni yrittää muuta väittää, ruoka Suomessa on kallista verrattuna muihin maihin. Kirja avaa syitä, miksi näin on. Konttisesta kirjan kannen sisäsivu kertoo, että hänen radio-ohjelmansa on tunnettu kriittisyydestään ja huolellisesti tehdystä taustatyöstä. Samaa voi sanoa kirjastakin.

Suurimpana syynä ruuan hintaan ja huonoon laatuun on kilpailun puute. Lähes kaikkien ruoka-aineiden markkinoita hallitsee pari suurta toimijaa, jotka pystyvät sanelemaan tuottajille ehdot. Asiaa ei helpota se, että vähittäiskaupassa on kaksi suurta toimijaa, S-ryhmä ja Kesko, jotka yhdessä kattavat yli 80% suomen vähittäistavarakaupasta. Suomen Lähikaupalle jää 10% osuus ja Lidlille viiden. Kirjan mukaan suuret vähittäiskauppaketjut eivät juuri neuvottele muun tuotantoketjun kanssa, vaan käytännössä sanelevat ehdot. Kilpailu on vääristynyttä.

Kaupan edustajat kertovat, miten veristä kilpailu on, mutta käytännössä kilpailusta ei näy jälkeäkään. Hinnoissa ei juuri ole eroja ja yhtä aikaa ne nousevatkin. Asiakkaat viime kädessä maksavat tietenkin myös mainokset lehdissä ja muissa medioissa. Näitä mainoksia kumpikin kauppaketju julkaisee ja paljon. Konttinen osuvasti ihmetteleekin, miksi duopolitilanteessa molempien ketjujen on jatkuvasti niin voimakkaasti markkinoitava tuotteitaan, niinkuin ihmiset eivät muuten osaisi näihin kauppoihin mennä vaan menisivät johonkin muualle, vaikka eihän Suomessa juuri muita kauppoja olekaan. Lisäksi bonuskorttijärjestelmät nielevät vuosittain satoja miljoonia euroja. Maatalous- ja rehupuolellakaan tilanne ei ole sen kummempi.

Suomeen laajentuessaan Lidl ei saanut ostettua kunnilta tontteja parhailta paikoilta, kuten S- ja K-kaupat, vaan joutui tyytymään niihin tontteihin, joita sai yksityisiltä ostettua. Kuulemma (tästä en tiedä tarkemmin, eikä kirjassakaan aiheesta ollut) eräs ruotsalainen kauppaketju tutki joskus mahdollista laajentamista Suomen markkinoille mutta luopui ajatuksesta nimenomaan tonttien saamattomuuden takia. Hyvä veli -kerhot porskuttavat.

Kirjan ulkopuolelta aiheeseen liittyen: Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaan edustajistossa on lahtelaisia edustajia 14 kappaletta. Näistä 14:sta Lahden kaupunginvaltuuston (tai -hallituksen) jäseniä on seitsemän. Miksiköhän S-ryhmälle kaavoitetaan parhaat tontit? Oletteko muuten huomanneet, että uusia kauppoja rakennettaessa S- ja K-ryhmän vastaavan kokoiset kaupat rakennetaan aina vierekkäin. Virallisen selityksen mukaan järjestely parantaa molempien myyntiä. Oikea selitys lienee, että duopolissa on parempi elää peliteorian mukaan sovussa vierekkäin kuin kilpailla hinnoilla. Lisäksi kaupunkien kaavoituselimissä lienee molempien kauppojen kannattajia.

Lihateollisuudessa on kaksi suurta, Atria ja HKScan, jotka hallitsevat yli puolta Suomen lihanjalostuksesta. Sen lisäksi on muutamia pienempiä. Meijeripuolella on yksi, Valio. Leipäteollisuudessa Fazer ja Vaasan vievät suurimman osan markkinoista. Karppaajat ovat median mukaan syynä (muun muassa) leivän vähentyneeseen menekkiin. Suuret leipomot ovat joutuneet sulkemaan tehtaitaan, mutta monella pienemmällä menee paljon paremmin. Mielestäni suunta on hyvä.

Muissa juomissa taas Hartwall ja Sinebrychoff (Hartwallin omistaa Heineken ja Sinebrychoffin Carlsberg) ovat ylitse muiden. Itse käyn hyvin vähän baareissa, mutta en muista sellaisessa käyneeni, jossa ei jomman kumman näistä olutta ja siidereitä tarjolla olisi. Tosin mikä ihme se on, ettei muista baarista mitään. Suuret panimot kustantavat ravintoloille kylmälaitteita ja muita, jotta saisivat yksinoikeuden näissä. Pienten kellaripanimoiden on mahdoton vastata tällaiseen kilpailuun.

Vasta kirjan luettuani tajusin, miten järjettömiä vientitukia Suomen valtio, eli siis veronmaksajat maksavat yrityksille. Otetaanpa esimerkkinä vaikka paljon puhuttu voi. Valio myy Suomessa voita vaikka 5 euron kilohintaan ja tietenkin tekee sillä voittoa, koska olisi hölmöä myydä tappiolla. Valioltahan ei tälläkään hetkellä ole voi loppu, sitä vain viedään muihin maihin, eniten ilmeisesti Venäjälle. Venäjällä voin hinta saattaa olla esimerkiksi 4 euroa kilolta. Eikö Valion kannattaisi siis vähentää vientiä ja lisätä kotimaan myyntiä? 

Ei kannata, koska se saa vientitukia jokaiselta viemältään voikilolta. Näin ollen, vaikka Valio veisi voita halvemmalla Venäjälle, se voi olla vientitukien ansiosta kannattavampaa kuin myydä kotimaassa. Aivan järjetöntä touhua. Miksi veronmaksajat tukevat pörssiyhtiöitä?? Sama toistuu muidenkin elintarvikkeiden kohdalla. On kannattavampaa myydä halvalla ulkomaille kuin halvalla kotimaahan. Tuet myös vääristävät kilpailua maissa, joissa vastaavia tukia ei ole käytössä, esimerkiksi Ruotsissa. Nostan hattua Peter Fazerille, joka on julkisesti vastustanut elintarviketeollisuuden tukia ja tarkoilla laskelmilla osoittanut ne kalliiksi. Esko Aho jyräsi käyttöön kalliimman mallin EU:hun liittymisen aikoihin.

Ruuan arvonlisäveron laskemisesta tiedotettiin hyvissä ajoin ennen sen voimaantuloa, taisi olla jopa jo silloin, kun alennusta vasta suunniteltiin. Elintarvikkeiden hinnat nousivat välittömästi. Näin ollen alentuneen arvonlisäveron tullessa käyttöön hintoja laskettiin veron verran, ruoka oli saman hintaista kuin vuotta aiemmin ja kauppojen kate oli lisääntynyt. Konttinen osoittaa tilastoilla paljon vastaavia yhteyksiä.

Kirjassa on lisäksi lukuisia esimerkkejä poliitikkojen tietämättömyydestä ja osallisuudesta teollisuuden tukemiseen. Lukukokemus oli yllättävän raskas ja silmiä avaava. Ei kai meillä Suomessa korruptiota ole? No, ei siitä puhuta, mutta todellisuus osoittaa toista. Vai mitä sanotte Konttisen väitteestä, että vuonna 1992 ennen kuin Suomi haki EU:n jäsenyyttä, Esko Ahon hallitus oli tilannut laajan selvityksen elintarviketalouden tilasta. Raportin sisältö oli Konttisen mukaan pöyristyttävä, joten se salattiin. Kansallisen tukipaketin loppusummaa hallitus yritti jatkuvasti todistella paljon (jopa 40%) pienemmäksi kuin se todellisuudessa olikaan. Esko Ahon hallituksen tekemiin päätöksiin Konttinen viittaa useammassakin kohdassa.

Yksi tuoreimmista (ja viattomimmista) esimerkeistä on silloisen pääministerin Matti Vanhasen vastustus Arlan "ulkomaista" maitoa kohtaan vajaa pari vuotta sitten. HOK-Elanto aikoi jatkossa myydä pääkaunpunkiseudulla (kolmessa liikkeessä) kilpailutuksen perusteella halvempaa Arlan maitoa. Itse asiassa Arla oli ollut päätoimittajana jo seitsemän vuoden ajan ja Valio vain vuoden siinä välissä. Vanhanen kuuli asiasta ja reagoi pikkulapsen tavoin. Hän ilmoitti jatkossa boikotoivansa S-ryhmää. Arlan myymä maito oli itse asiassa peräisin suomalaisilta maitotiloilta. Maitotiloilta, joille Arla jopa maksoi parempaa tuottajahintaa kuin Valio. Vapaa kilpailu my ass.

Jos suomalaisen ruokabisneksen kiemurat kiinnostavat, suosittelen lukemaan tämän kirjan. Oikeastaan se pitäisi saada kaikille pakolliseksi. Miten olisi vaikka Seitsemän veljeksen tai Kalevalan tilalle yläasteen äidinkielen tunnille. Vaikka kirjan sisällöstä vain 10% olisi faktaa, todellisuus on surullinen. Olen entistä vakuuttuneempi itsekin harrastamastani toiminnasta, jossa ruokaa mahdollisuuksien mukaan ostetaan suoraan tuottajilta. Lisäksi ne mitä saan, ostan mieluummin Lidlistä kuin S- tai K-kaupoista. Kirjoitin yllä olevat faktat ulkomuistista, joten niissä saattaa olla heittoja. Lukekaa siis kirja, josta kaikki nuo löytyvät. Sen jälkeen olkaatte surullisia, koska lintukotomme ei olekaan lintukoto.

28 kommenttia:

  1. Olipa lempiaiheeni tämä postaus!! Suomalaisia viedään kuin pässiä narussa ja minä tiedän kyllä miten kiltisti se perässä tulee ;)

    Älyttömän hyvä postaus ja luen kyllä ton kirjan vaikka se saakin verenpaineen kohoamaan.

    Minua sieppaa jo se, että VRn pomot tienaa niin pirusti ja saavat bonuksia...

    VastaaPoista
  2. Täysin eri mieltä, kuin kotiäiti. Aihe ihan hyvä.
    Lyhennä vähän, niin näitä jaksaa lukeakin.

    -Arja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jos tuo oli liian pitkä kertomus, niin voihan sen jakaa vaikka koko viikolle,ei tarvi kerralla kaikkea lukea,,,,se olis sit vähän niinku salkkarit:)

      Poista
  3. Kiitos kotiäiti ja Vaakakuppi!

    Tosin mulla jäi epäselväks, mistä Vaakakuppi on eri mieltä Kotiäidin kans, jos aihe on hyvä. Eli suomalaisten kulkemisesta narun perässä, postauksen hyvyydestä vai VR:n bonuksista?

    Välillä tuntuu, että puolet jää sanomattakin. Mutta näköjään näin jälkikäteen katsottuna tästäkin tuli aika pitkä. Vois koittaa vähän lyhentää ja jos ei lyhene niin jakaa osiin.

    VastaaPoista
  4. Jatka vaan Jussu samaan malliin. Ei ollut kirjoituksesi ollenkaan liian pitkä.

    Luin vast'ikää itsekin tuon kirjan ja puhisin kiukusta! Oli pakko lukea vain pari kappaletta kerrallaan, niin pisteli vihaksi.

    Tuo on hyvä idea, että kirja tulisi kaikkien lukea; ainakin poliitikkojen. Hullu juttu se "Kemiran" myyminen, HäkämiesHäkämiesHäkämies!

    Oletko lukenut kirjan Vaara vaanii kattilassa (Mats-Eric Nilsson ja Henrik Ennart)? Se aiheuttaa lisää tietämisen tuskaa! Kannattaa lukea. ;)

    VastaaPoista
  5. Tänks! Joo melkosta kusetusta on meidänkin elämä. En oo lukenu kirjaa, täytyykin käydä kirjastosta hakemassa.

    VastaaPoista
  6. Tieto lisää tuskaa.. nämä jututhan on sinänsä selviö aikaansa seuraaville ihmisille, eri asia on, miten niiden antaa vaikuttaa. Kuluttajan vastuuta penään! No, itse olen sen verran pessimisti, etten usko koskaan minkään muuttuvan - ainakaan herrojen hyvä veli-kerhojen osalta!

    ..ja tuskinpa naruunsa tottuneet pässitkään koskaan pillastuvat tarpeeksi. :P

    VastaaPoista
  7. Anonyymi, joo se on totta, että periaatteessa nuokin ovat selviä asioita. Mutta niin se vaan on, että joku heräte siinä tarvitaan, että ihmiset oikeasti tajuavat missä mennään.

    Eihän tuossa kirjassakaan valtavasti mitään varsinaisia salaisuuksia julkaista, mutta kyllä sen lukemisen jälkeen ainakin ite katon taas uusin silmin maailmaa.

    Samaten kaikki tietää, että prosessoiduissa ruuissa on lisäaineita ja Evirakin kehottaa välttämään turhia. Siitä huolimatta ite piti lukea Nilssonin "Aitoa ruokaa", että omalla kohdallani tajusin ruveta katseleen mitä syön.

    Tietoa on saatavilla ja monet asiat ovat selviö, mutta silti tarvitaan se potku perseelle tai päähän, että niitä aletaan ajatella.

    VastaaPoista
  8. Kiitos taas hyvästä blogikirjoituksesta! Kirja menee heti kirjastolistalleni, vaikka taatusti nostaa verenpainetta. Toki nää asiat on tiedossa, mutta silti... Ja se Vaara vaanii kattilassa kannattaa lukea.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommentista! Lainasin kirjastosta toissapäivänä Vaara vaanii kattilassa. Eilen illalla sikateollisuudesta lukiessani oikeasti rupes ahdistamaan. On melko järkyttävää tekstiä. Arvostaa Ruokapiirin toimintaa taas asteen enemmän.

    VastaaPoista
  10. Aihe on siinä mielessä varsin mielenkiintoinen, että ei tarvitse mennä kuin lahden yli ja kilpailua on huomattavasti enemmän. Itse asun tällä hetkellä Ruotsissa, jossa ruokakauppojen välillä on paljon enemmän valinnanvaraa. Toki Icalla on varmaan johtoasema, mutta sekin on joutunut laskemaan hintoja kilpailun lisääntyessä.

    Itse asun Tukholman keskusta-alueella ja pystyn valitsemaan 6 eri kaupasta (Ica, Coop, PrisXtra, Lidl, Hemköp ja yksi, jota en muista)! Suomessa samasta voisi vain unelmoida

    VastaaPoista
  11. Sen verran täytyy kommentoida että Valion voi itse asiassa maksaa Venäjällä 10 euroa kilo, eikä vain 4 kuten ehdotit. Tämä on tullut esille useammassakin uutisessa viime aikoina.

    VastaaPoista
  12. Joo se oli vaan esimerkki. En oo mistään kattonu voin hintoja Venäjällä. Mut vielä enempi kannattaa tuolla hinnalla, ku saa vielä tuet päälle

    VastaaPoista
  13. Hei toiseksi viimeinen anonyymi! Nimenomaan Ica taisi joskus suunnitella Suomeen tulemista, mutta tonttien takia ei edes yrittänyt. Ois mahtavaa, jos täälläkin ois valikoimaa. Täytyy yrittää suosia mahdollisuuksien mukaan pikkukauppoja (ei S ja K) ja tuottajia

    VastaaPoista
  14. Joo, ei ollut liian pitkä tämä postaus. mielenkiintoisia kommenttejakin. Pitää vissiin lainata tuo kattila kirjakin...

    Tuo tontti homma on kyllä ihan älytöntä kiusaa. Lailla pitäs kieltää..

    VastaaPoista
  15. Maidon maailmanmarkkinatilanteen parantumisen vuoksi vientituki poistui rasvattomalta maitojauheelta 23.10.2009 alkaen (komission asetus (EY) N:o 997/2009).

    Juuston ja rasvaisen maitojauheen vientituki poistui 6.11.2009 alkaen (komission asetus (EY) N:o 1056/2009).

    Voin vientituki poistui 20.11.2009 alkaen (komission asetus (EY) N:o 1113/2009).

    http://www.mavi.fi/fi/index/markkinatuet/vientituetjatodistukset/maitojamaitotuotteet.html

    VastaaPoista
  16. Kirjoitat hyviä mielenkiintoisia juttuja Jussu,jatka samaan malliin.Onko kukaan sanonut sinulle yhdennäköisyydestäsi näyttelijä Riku Niemisen (munamies) kanssa?

    VastaaPoista
  17. Anonyymi: Kiitos korjauksesta! Oot ihan oikeassa, tällä hetkellä ei näköjään vientitukia makseta, se on hyvä juttu köyhien maiden maitotaloudelle. En tarkistanu asiaa ennen tekstin kirjoittamista ja muistin väärin kirjan tekstin, jossa puhuttiin aiemmista vuosista.

    Anonyymi: Kiitti kehuista! Ei oo kyllä kukaan ennen moisesta maininnu. Tosin älykkyyttäni on verrattu kananmunaan.

    PS. Luin kirjan Vaara vaanii kattilassa. Järkyttävää! Katotaan, kirjottaisko siitäkin jonkun tekstin

    VastaaPoista
  18. Kannattaisi perehtyä asioihin aina laajemminkin eikä vain yhden kirjan perusteella innostua :) Esimerksiksi jos puhutaan maidosta ja siitä jalostettujen tuotteiden viennistä voi vaikka pohtia mikä aiheuttaa tuon vientipaineen. Ja ei se ei ole se ylituotanto ja voivuoret vaan tuonti. Ehkä se Arla (Ingmanin) maito on kotimaista mutta monestako jogurttipurkista esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki löytyy? Entäpä kauppojen omat merkit, varsinkin juustot? Ja kenelle tuo "vientivastuu" jää? - Valiolle (ei ole pörssiyhtiö muuten vaan maidontuottajien osuuskuntiensa kautta). Valiolaisena maidontuottajana saa olla tyytyväinen että Venäjän kaupasta jää tilitettävää - ikävää vain että voin osalta kotimaan kaupassa pääsi yllätys käymään. Kommentoitavaa olisi kirjoituksessasi muutakin mutta olen yksinkertaisesti laiska - tai vaan kyllästynyt kommentoimaan :)

    VastaaPoista
  19. Kiitos kommentista! Tekstini kertoo nimenomaan kyseisestä kirjasta, ei muista kirjoista, tosin joitain omiakin virheitä ja väärin muistamisia siinä voi olla. Sen takia paljon luenkin, että saisin realistisen kuvan kaikesta kiinnostavasta, enkä vain yhden kirjan perusteella.

    Itellä lienee tullut ajatuskatkos tuossa pörssiyhtiöjutussa. Totta on, että Valio on osakeyhtiö, mutta ei pörssiyhtiö, toisin kuin vaikkapa HKScan.

    Kauppojen omissa merkeissä ei taida juuri kotimaisia olla. Jugurtteja en osta kuin turkkilaista ja sitä en kotimaisena oo löytäny.

    Kotimaisenkin tuotannon pitäis pystyä vastaamaan kilpailuun, jos ei sitten hinnalla, niin laadulla. Valitettavasti suuri osa ruoka-aineista kaupoissa (niin koti- kuin ulkomaisistakin) on aika ala-arvoista (oma mielipide).

    Ja itse kunkin kannattaa muistaa, että se halvin tuote harvoin on parasta niin laadultaan kuin muiltakaan tekijöiltään. Joutsenlippukaan ei oo laadun tae, ainoastaan tietyn suomalaisuusasteen.

    Kommentoi vaan, sitä vartenhan tämä osio on, että tekstistä voi keskustella. Enkä voi väittää olevani aiheen asiantuntija, kirjoitin vain muistini mukaan kirjasta ja lisäilin omia mielipiteitäni.

    VastaaPoista
  20. Kotimaista turkkilaista jogurttia löytyy ainakin Valiolta ja Juustoportilta.

    Mutta tästäpä päästiinkiin asiaan. Hinnalla kotimainen elintarvike tuskin pärjää mutta milloin se on laadukkaampi kuin ulkomaalainen jotta se puoltaa korkeamman hintansa?

    VastaaPoista
  21. Joo olishan se pitäny muistaa Valion ratsastava partasuu. Eikös se ollu sen turkkilaisen jugurtin mainos aikanaan. Tosin ei houkuta ostamaan, koska hinta taitaa olla melkein tuplat muutamaan muuhun verrattuna, enkä tiedä, mikä siitä tekis niin paljon parempaa.

    Tuo laadukkuus on hyvä pointti! Katotaan saisko siitä omaa postausta aikaiseksi.

    VastaaPoista
  22. Minä valitsen mieluummin Lindahlsin kuin Valion turkkilaisen jogurtin, koska Lindahlsin versio on luonnollisempi. Valion versio on laktoositon eli sen laktoosi on poistettu patentoiduin, epäluonnollisin menetelmin. Lisäksi Valion versioon on lisätty rasvatonta maitojauhetta, eikö muuten olisi kelvollista?

    VastaaPoista
  23. Myös vain Lindahlsin turkkilaista olen käyttänyt, juuri tuoteselosteen perusteella. Nykyisin on lähikauppaamme tullut myös Lindahlsin Rysk, tosi kermainen vaihtoehto.

    VastaaPoista
  24. Tässä on jotenkin ristiriita. Sanotaan että ruoka on kallista Suomessa ja siitä syytetään keskittynyttä kauppaa ja teollisuuden isoja toimijoita. Pitäisi kuulemma suosia pieniä liikkeitä ja pieniä valmistajia. Kuitenkin väittäisin, että pienissä kaupoissa ja pienvalmistajilla tuotteet ovat kalliimpia. Itselleni se on ok, kun suosin suomalaisia lähituotteita ja nimenomaan maku ja laatu ratkaisee siinäkin. Mutta mihin suuntaan se käsi käy? Sitä halvempaa ulkolaista lihaa, maitoa yms vai kotimaista?

    VastaaPoista
  25. Ei kannata myydä halvalla, kun kalliillakin saa kaupaksi. Toisaalta pienten liikkeiden kiinteät kulut on isoja korkeammat. Ja volyymi paljon pienempi

    Esim. Lidl (ei tosin pieni, mutta hyvä esimerkki) on paljon halvempi monissa muissa maissa kuin Suomessa, koska täällä ei tarvi olla kovin halpa ollakseen edes halvin toimija. Voi keskittyä voiton tekemiseen kilpailun sijaan

    VastaaPoista
  26. Myytti Suomalaisen ruuan kalleudesta elää näemmä eriomaisesti, tosiasiassa ruokamme ei ole ertyisen kallista, alle EU:n keskitason, Eurostatin tilaston mukaan kuudenneksi halvinta kun tulotaso otetaan huomioon ja EU maita sentään 27 kpl..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenkäs se meni, valhe, emävalhe, tilasto..

      Seppo Konttinenkin on hyvin tietoinen noista tilastoista ja kirjoittanut kirjan siitä huolimatta. Vai suorastaan sen johdosta?

      Poista