torstai 1. syyskuuta 2011

Tutkimustulospropagandaa vai superruokaa

Viime aikoina olen seurannut paljon erityisesti ruokaan liittyvien tutkimustulosten uutisointeja. Lähes poikkeuksetta niin sanotun virallisterveellistä - eli sen mitä meille suositellaan syötäväksi - ruokavaliota edes jollain lailla ehkä mahdollisesti jossain määrin puoltavat tulokset uutisoidaan hehkuttaen tutkimuksen erinomaisuutta ja jopa lyttäämällä vastakkaiset tutkimukset. Virallisen ruokavalion vastaiset tutkimukset taas yritetään penkoa mahdollisimman tarkasti, josko sieltä löytyisi jotain huomautettavaa. Jos tulokset ovat selviä, yritetään sitten vedota muihin argumentteihin. 

Tieteeseen pitäisi kuulua objektiivisuus. Nollahypoteesi tarkoittaa tutkimuksen perusolettamusta. Olkoon nollahypoteesi esimerkiksi, että tyydyttynyt rasva aiheuttaa sepelvaltimotautia. Noh, kun tutkija sitten tutkii ihmisiä ja ruokavaliota (tai mitä hyvänsä) ja tulokset osoittavatkin, ettei tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotaudin välillä olekaan mitään yhteyttä, nollahypoteesi pitäisi hylätä. Mutta hylätäänkö se?

Ravintotutkimuksissa (mukaan lukien kolesterolitutkimukset) on 1950-luvulta Ancel Keysin surullisenkuuluisasta tutkimuksesta asti pidetty nollahypoteesi poikkeuksetta voimassa, on tutkimustulos ollut mikä hyvänsä. Tuloksia kerrotaan valheellisina, tutkimusasetelmaa muutetaan kesken tutkimuksen tai kerrotaan tuloksina jotain, mitä ei edes tutkittu. Poliitikot uskovat, ihmiset uskovat, ruoka- ja lääketeollisuus hyötyy. Ei kai vain meidän maa(ilma)ssamme korruptiota ole?

Ne, jotka julkaisevat erilaisia tuloksia - on tutkimus tehty hyvin tai huonosti - ammutaan alas. Nykyajan noitavainoa. Ei tieteen tällaista pitäisi olla. Otin muuten nimenomaisen esimerkin sen takia, ettei yksikään hyvin tehty tutkimus osoita tyydyttyneen rasvan yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, vaikka niin yleisesti luullaan ja uutisoidaan, määrätään statiineita ja niin edelleen.

Suomessa leipä on pyhä asia, ei niinkään enää nykyään tavalliselle kuluttajalle, vaan medialle ja leipäteollisuudelle. Kaikki tulokset, joissa leipä on edes jollain lailla mukana, nostetaan jalustalle. Toisenlaiset tutkimukset ovat kerettiläisiä eikä niitä pitäisi missään tapauksessa uskoa. Käyn läpi muutamia viime viikkoina kotimaisissa lehdissä julkaistuja tutkimustuloksia.

Hesari uutisoi 30.8.2011, miten karppaustutkimuksen takana on amerikkalainen lihateollisuus. MTV3 pistää vielä sensaatiohakuisemmaksi ja väittää otsikossaan karppausta lihateollisuuden salajuoneksi. Luonnollisesti ei-karppaavat ihmiset ovat innoissaan. Anoppikin rupesi kertomaan, miten olemme olleetkaan väärässä ruokavaliomme suhteen. Edellisenä päivänä oli vielä ollut anopin kolesterolipelkoa lietsova juttu lehdessä. Ilmeisesti vähähiilihydraattisen ravinnon edut on tutkimuksilla todistettu niin selvästi, että aletaan käyttää alasampumiseen jo näitä sekundäärisiä argumentteja.

Lieneekö tutkimusten rahoitusta tutkittaessa kuitenkin syytä muistaa, että tahot, joiden intresseissä jokin asia on, sitä haluavat myös tutkia. Kuka rahoittaa pääsääntöisesti statiinitutkimuksia? Lääketeollisuus. Kuka rahoittaa margariinitutkimuksia? Margariiniteollisuus. Leipätutkimuksia? Leipäteollisuus. Puututkimuksia? Metsäteollisuus. Tajuatteko pointin. Rahoittajalla ei pitäisi olla merkitystä, jos tutkimus on kunnolla tehty.

Tämän kyseisen selvityksen takana on kaksi ruotsalaista radiotoimittajaa, jotka ovat julkaisseet kirjan ja näin saivat mainosta sille. Ruotsalainen karppausmyönteinen Kostdoktorn-sivusto on käynyt läpi 14 kunnolla tehtyä tutkimusta, jotka ovat osoittaneet vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan painon- ja terveydenhallintaan virallisterveellistä ruokavaliota parempi. Näistä 14:sta tutkimuksesta 8 on toteutettu ilman lihateollisuuden (ja Atkinsin tutkimussäätiön) rahoitusta. Jutussa mainittiin myös, että karppaajat syövät paljon kasvihuoneissa kasvatettuja kasviksia, joiden hiilijalanjälki on suuri. Voi hyvää päivää, eikö se lihan jalanjälki ollutkaan iso ja kasvisten pieni? Vihreä Lanka -lehdessä olleen tutkimustuloksen mukaan lihan jalanjälki on paljon isompi. Entäs jos luopuukin lihasta, mitä sitten syödään, jos kasviksiakaan ei saisi maistella?

Ruisleipä on suomalaista superruokaa, hehkuttaa Yle 28.8.2011. Väitöstutkimuksen uutisointi kertoo, miten ruisleipä on erinomainen tuote ja auttaa painonhallinnassa. Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että verrokkiryhmä on korvannut vehnäleivän ruisleivällä. Kappas, että ruis saattaakin olla vehnää terveellisempää. Vehnäkin taitaa olla pieniä kiviä terveellisempää. Ylen mukaan suoliston bakteerit saavat ruisleivästä ravintoa. Miksiköhän tätä bakteerien uurastusta kutsutaan kansankielellä? Ai niin, se on hienompi ilmaus sille, että pierettää. 

Korkea insuliinivaste tarkoittaa yleensä korkeaa glykeemistä indeksiä, jollainen vehnäleivällä on, kun taas ruisleivällä se on matala, joten ruisleipä on niin sanottua hidasta hiilihydraattia. Vai mitenkäs se menikään? Täältä löytyy tutkimustuloksia aiheesta. Eikun ruisleipä olikin nopeaa hiilaria. 

Tutkimuksissa havaittiin, että korkean insuliinivasteen aiheuttavat viljatuotteet, kuten vaalea vehnäleipä, lisäsivät tulehdukseen liittyviä rasvoja, kun taas runsas rasvaisen kalan käyttö vähensi useita tulehdukseen liittyviä ja sokeriaineenvaihduntaa heikentäviä rasvoja. 

Jostain syystä Yle mainitsee vain ruisleivän terveellisenä, vaikka oikeasti puhutaan kalan vaikutuksista. Kokeen asetelma oli, että koeryhmälle syötettiin ruisleipää, rasvaista kalaa ja mustikoita. Verrokkiryhmä ei syönyt, mutta söi siis vehnäleipää. Onkohan mustikka terveellistä? Onkohan rasvainen kala terveellistä? Miksi ne piti ottaa ruisleivän rinnalle tutkittavaksi. Kenties siksi, ettei ruisleipä yksinään olisikaan mikään terveystuote? Mustikan ja rasvaisen kalan kanssa varmasti terveys kohentuisi, vaikka ruisleivän sijaan olisi syöty natriumnitriittiä. Käsi ylös, kenen mielestä tutkimus siis ehdottomasti osoittaa ruisleivän terveellisyyden!

MTV3 kertoi lukijoilleen ilouutisen, sillä perunakin on superruokaa! Tutkimuksen on rahoittanut Amerikan maatalousvirasto. Kyseisessä tapauksessa koehenkilöt söivät päivittäin 12-16 perunaa, jonka seurauksena heidän verenpaineensa laski ja he eivät lihoneet. Ja ilmeisesti tämän takia peruna on superruokaa, kunhan sen vain kypsyttää mikrossa. Itse etsisin syitä mieluummin sieltä, mitä tutkimusryhmän jäsenet jättivät ruokavaliostaan pois. Jos syö päivässä 12-16 perunaa, ei paljon muuta varmasti tarvi syödäkään. Vaikuttaa aika yksipuoliselta ravinnolta. Harvardissa tehdyn meta-analyysin (analysoidaan useita jo tehtyjä tutkimuksia) mukaan perunatuotteet lihottavat jopa virvoitusjuomia enemmän. Molempien tutkimusten tuloksia on varmaankin tulkittu oikein, mutta kumpi tutkimuksista on uskottavampi?

Kaura on superruokaa, kertoo MTV3. Artikkelin on tuottanut Suomen kaurayhdistys ry. Valitettavasti en löytänyt jutusta tutkimusviitteitä. Juttua kommentoinut professori Matti Uusitupa on vanhan liiton mies ja ehdottomasti kovaa rasvaa vastaan.

Muutenkin virallisista suosituksista poikkeavien ruokavalioiden uutisointi on monelta osin epäonnistunutta. Esimerkkinä Turun Sanomien juttu 31.8.2011. Jutun perusteella hiilihydraattien vähentäminen koitui melkein kuolemaksi. Näyttää paremminkin, miten ennestään syömishäiriöinen himotreenaaja unohti syödä ja juoda ja joutui sen takia sairaalaan. Ja nestehukka nyt iskee jokaisella ruokavaliolla, jos ei juo. Ennenkuin kuitenkaan juo, kannattaa muistaa, että veden juominenkin on vaarallista.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevissä jutuissa lähes jokaisessa kerrotaan, miten on kyse hiilihydraatittomasta ruokavaliosta, miten kukaan karppaaja ei syö marjoja, hedelmiä, juureksia jne. Syödään vain lihaa, voita ja kermaa. Itse syön todennäköisesti vähemmän lihaa kuin aikaisemmin, mutta kasviksia, juureksia ja marjoja huomattavasti enemmän. Hedelmiä kenties saman verran. 

Foorumikeskustelujen perusteella lienen keskivertokarppaaja niiden joukossa, ketkä itseään karppaajaksi kehtaavat sanoa. Kun leipämannekiini Mikael Fogelholm on viikoittain lehdissä tyrmäämässä karppausta ääri-ilmiönä, hän puhuu ihmisistä, jotka ovat jättäneet kaikki hiilihydraatit pois. En tiedä yhtään tapausta. Samaan aikaan hän itse kehottaa vähentämään sokeria ja valkoista viljaa. Osittain siis sama asia. Mutta vain osittain.

Media ja suurteollisuus tuntuvat pitävän ihmisiä idiootteina, jotka uskovat kaiken, mitä heille kerrotaan. Mikä tahansa tutkimustulos tuleekin vastaan, suosittelen olemaan uskomatta sitä sokeasti ennenkuin olette hankkineet lisätietoja. Tyhmäksi ei tee se, ettei tiedä asioita, vaan se, ettei ota niistä selvää ja uskoo sokeasti kaiken, mitä eteen kannetaan. Älä siis ole tyhmä, vaan kyseenalaista. Muitakin kuin ravintouutisia.

2 kommenttia:

  1. Ihmiset tuntuvat uskovan kaiken mitä heille sanotaan. Kunhan joku auktoriteetti vain sanoo. Kun lehdessä lukee että joku lääkäri sanoi että koiranpaska parantaa... niin... mitä tekee suomalaiset. Suu vaahdossa lähtee metsästämään koiranjätöksiä. Kun se lääkäri (=viisas ja kaikkitietävä) sanoi. Millonhan suomalaiset oppivat luottamaan omaan viisauteensa ja arvostelukykyynsä, uskomaan että he itse tietävät asioita myös eikä tarvitse joka asiaan kysyä joltain "auktoriteetiltä". Siihen lienee vielä matkaa

    VastaaPoista
  2. Luulen, että tää viimeisen vuoden kestäny rasvakeskustelu on avannu jo osan silmiä, kun lääkäritkin puhelee eri lailla. Andreas Eenfeldtin mukaan, ruokavallankumous on menossa.

    Toivottavasti siinä sivussa kyseenalaistetaan myös statiinit, lääketeollisuus ja muukin korruptio.

    VastaaPoista